“En tiennyt mistä hakea apua” – kadonneiden lasten tukinumero on Suomessa käytännössä tuntematon

Kaapatut Lapset ry:n teettämän selvityksen mukaan Euroopan unionin 116 000 -tukipuhelinnumero kadonneisiin lapsiin liittyvissä tilanteissa on Suomessa käytännössä tuntematon. Järjestö käynnistää valtakunnallisen kampanjan tietoisuuden lisäämiseksi kadonneiden lasten päivänä 25.5.2026.

Kokemusasiantuntija Amina kertoo, että hatkaamiseen liittyi yksinäisyyttä ja tunne siitä, ettei apua ollut saatavilla. Hän ei tiennyt tuolloin 116 000 -tukinumerosta, mutta uskoo, että olisi voinut ottaa yhteyttä, jos palvelu olisi ollut hänelle tuttu.

Suomessa toimii EU:n laajuinen maksuton 116 000 -tukinumero, josta saa apua kadonneisiin lapsiin, lapsikaappauksiin, hatkatilanteisiin ja katoamisuhkiin liittyvissä tilanteissa. Kateissa-linja on suunnattu lapsille, nuorille ja vanhemmille sekä myös muille aiheesta tukea ja tietoa tarvitseville. Tuore selvitys kuitenkin osoittaa, että suomalaiset nuoret eivät tiedä palvelusta, jonka käyttöönotosta tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta.
Kaapatut Lapset ry:n teettämään kyselyyn vastanneista 101 nuoresta peräti 93 prosenttia ei tunnistanut numeroa lainkaan.

Numeron tunnettuutta selvitettiin myös alaikäisten lasten vanhempien ja lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa. Lasten vanhemmista numeron tunsi entuudestaan vain 3 % (n = 100) ja ammattilaisista eli esimerkiksi koulun ja oppilashuollon henkilöstön, järjestöjen tai viranomaisten edustajista 12 % (n = 100).
“Tämä on vakava puute. Kun lapsi katoaa tai on vaarassa kadota, tilanteet etenevät nopeasti, eikä ihmisillä ole aikaa etsiä oikeaa tahoa”, sanoo Kaapatut Lapset ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka.

Nuorten kyselyn vastaajat olivat 15–18-vuotiaita suomalaisia eri puolilta maata. Selvityksen mukaan nuoret kääntyisivät ensisijaisesti poliisin tai yleisen hätänumeron puoleen. Epävarmuus ja tiedon puute nousivat keskeisiksi syiksi sille, miksi apua ei välttämättä haeta ajoissa. Selvityksen tulokset esitellään kokonaisuudessaan kadonneiden lasten päivän seminaarissa Kansalaisinfossa maanantaina 25.5.2026.

Karkuteillä oleva nuori altistuu vaaroille

Hatkaaminen on usein merkki siitä, että nuori tarvitsee apua. Taustalla voi olla esimerkiksi turvattomuuden kokemuksia, mielenterveyden haasteita tai vaikeita ihmissuhteita. 
Hatkassa-hankkeen (Pesäpuu ry, 2023) mukaan nuorten, läheisten ja ammattilaisten näkemykset eroavat merkittävästi toisistaan. Nuoret kokevat tilanteensa usein kuormittavampana kuin mitä ammattilaisten arvioista välittyy. Nuorten kokemus ei siis tule riittävästi kuulluksi.

Kun nuori lähtee pois kotoa tai laitoksesta, hän jää helposti ilman turvallista aikuista ja arjen perustarpeita. Tilanteessa nuori voi joutua turvautumaan vieraisiin ihmisiin ja ajautua nopeasti olosuhteisiin, joissa hyväksikäytön riski kasvaa.

Moni nuori ei kuitenkaan tiedä, mistä apua voisi hakea tai kenelle tilanteesta voisi kertoa. 
“Kokemuksiani hatkaamisesta yhdisti yksinäisyys. En tiennyt, mistä hakea apua tai miten saada ääneni kuuluviin. Olisin tarvinnut enemmän ymmärrystä ja tukea. Toivoisin, ettei kenenkään nuoren tarvitsisi päätyä tilanteeseen, jossa parhaalta vaihtoehdolta tuntuu eläminen kadulla”, kertoo Amina, joka toimii nykyään kokemusasiantuntijana.

Kateissa-linjan eli 116 000 -numeron tarkoituksena on tarjota maksutonta, luottamuksellista neuvontaa ja tukea ympäri vuorokauden kaikkialla Euroopassa. Tällä hetkellä Suomesta soittaessa numero kuitenkin yhdistää hätäkeskukseen. Euroopan unionin tarkoituksena on ollut, että tukilinja täydentäisi viranomaisapua erityisesti tilanteissa, joissa huoli on herännyt, mutta tilanne ei ole vielä selkeä.

“Moni jää yksin juuri siinä ratkaisevassa vaiheessa, kun jokin tuntuu olevan pielessä. Haluamme madaltaa kynnystä hakea apua jo silloin”, Vainikka sanoo.