Lapsikaappaus on aina rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Suomi on sitoutunut kahteen kansainväliseen sopimukseen, niin sanottuun Haagin lapsikaappaussopimukseen sekä tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta annettuun Euroopan neuvoston antamaan asetukseen (Bryssel IIa)
Tärkeimpiä kohtia Suomen omassa lainsäädännössä ovat Rikoslain 25. luvun § 5a sekä Lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annettu laki 190/2019.
Lainsäädännössä on myös useita keinoja, joilla voidaan ehkäistä kaappauksia sekä estää lasta joutumasta häntä vahingoittavaan tilanteeseen tai ympäristöön.
Tästä osiosta löydät lisää tietoa:
Suomessa lapsikaappaus määritellään rikokseksi. Lapsen kaapannut saattaa syyllistyä rikoslain 25 luvun § 5 mukaisesti lapsen omavaltaiseen huostaanottoon tai § 5a mukaisesti lapsikaappaukseen.
Lapsikaappaus on kyseessä, jos lapsen omavaltaisessa huostaanotossa:
Tämän säännöksen tarkoituksena on säätää rangaistuksesta, kun kaappaaja loukkaa lapsen vapautta ja eristää hänet huoltajastaan, sosiaalisesta ympäristöstään ja muun muassa ystävistään.
Lapsikaappaus on aina myös ihmisoikeusloukkaus. Lapsen erossa pitäminen toisesta vanhemmastaan, lapsen väärinkäyttö, julmuudelle tai laiminlyönnille altistaminen ovat kaikki ihmisoikeusrikkomuksia. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista katsoo lapsen edun pitävän sisällään oikeuden saada tuntea vanhempansa (artikla 7), olla heidän hoidettavaan tai elää yhdessä heidän kanssaan (artikla 9). Samainen sopimus myös velvoittaa valtioita takaaman niille lapsille, jotka ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan, paluun kotimaahansa sekä yhteydenpidon oman perheen kanssa (artikla 10). 11. artiklan myötä sopimusvaltiot ovat lisäksi sitoutuneet ryhtymään toimiin lasten laittomien maasta kuljetusten ja palauttamatta jättämisten ehkäisemiseksi.
Lue lisää lapsen asemasta erotilanteessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.
Lapsikaappaus loukkaa aina lapsen oikeuksia. Alla on kooste lapsen oikeuksia määrittelevästä, Suomea sitovasta kansallisesta ja kansainvälisestä lainsäädännöstä sekä kyseisiä sopimuksia valvovista tahoista.
Suomalaislapsia koskevia huolto- ja tapaamisriitoja on ratkottu myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Lue lisää tuomioistuimen käsittelyssä olleista tapauksista ja Suomea koskevista päätöksistä ihmisoikeustuomioistuimen sivuilta. Hakusanalla ”lapsikaappaus” löydät kaikki tuomioistuimen käsittelyssä olleet lapsikaappaustapaukset.
Korkeimman oikeuden ratkaisuja käytetään mallina vastaavissa myöhemmissä oikeustapauksissa. Voit tutustua korkeimman oikeuden antamiin ennakkopäätöksiin Finlexin sivuilla.
Lapsen palauttamiseen ja Haagin sopimukseen liittyviä merkityksellisiä ennakkopäätöksiä ovat olleet esimerkiksi:
Lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvistä ratkaisuista ks. esimerkiksi:
Tiesitkö, että Suomen lain mukaan alaikäiselle ei tule myöntää passia ilman molempien huoltajien suostumusta? Ja tiesitkö myös, että lapsella, jolla on kaksoiskansalaisuus voi olla useampien maiden matkustusasiakirjoja?
Lapsi tarvitsee oman passin 27.6.2012 lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että enää lapsi ei pääse pois EU:n alueelta, jos hänet on merkitty vain toisen vanhemman passiin.
Lue lisää passin epäämisestä.
Lue lisää kaksoiskansalaisuudesta.
Lainsäädännössä on käytössä erilaisia turvaamistoimia lapsikaappauksen varalle. Vanhemmat, erityisesti yksinhuoltajat, voivat toteuttaa myös lasten arkea turvaavia käytännöllisiä toimenpiteitä, kuten ilmoittaa päiväkotiin, tai perhepäivähoitajalle ja kouluun, ettei lasta saa luovuttaa kenellekään muulle aikuiselle, kuin hänelle ja hänen valtuuttamalleen henkilölle.
Jos halutaan vaatia oikeudellisia turvaamistoimia, kuten valvottuja tapaamisia, lähestymiskieltoa, huostaanottoa, väliaikaisia (kiire)turvaamistoimia tai väliaikaismääräyksiä huollosta, asumisesta tai tapaamisista, on huolehdittava siitä, että lapsikaappausuhasta on riittävä näyttö. Poliisille voidaan myös tehdä ilmoitus lapsikaappausuhasta. Rajoille, esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän lentokenttäpoliisiin, voidaan myös olla yhteydessä. Käytännössä tällainen suojatoimenpide, jossa rajoilla on käytössä esimerkiksi kuva lapsesta, voi olla vain tilapäinen. Vanhemmat voivat kysellä tietoa mahdollisista menettelytavoista paikallispoliisista, mutta on syytä varautua siihen, että turvaamistoimet eivät ole aukottomia.
Kohdemaan lähimpään edustustoon voidaan ilmoittaa, ettei huoltaja anna suostumusta tämän valtion viisumiin tai matkustusasiakirjoihin. Käytännössä lapsi on kuitenkin syntymän yhteydessä voitu rekisteröidä kyseisen valtion kansalaiseksi. Kyseisen valtion lainsäädännön mukaan lapsi ei välttämättä tarvitse kohdemaahan matkustamiseen suomalaisvanhemman suostumusta.
Siviilioikeudellisten, kuten väliaikaisten (kiire)turvaamistoimenpiteiden, lähestymiskiellon ja valvottujen tapaamisten lisäksi vanhempi voi tehdä lapsikaappauksesta esitutkintalain mukaisen tutkintapyynnön poliisille. Kadonneesta lapsesta voidaan myös tehdä hakemus olinpaikkaetsintäkuulutuksesta. Rikosprosessi saattaa kuitenkin olennaisesti vaikeuttaa lapsen vapaaehtoista palauttamista, johon yleensä pyritään.
Lisätietoa erilaisista turvaamistoimista ja niiden käytöstä on mahdollista saada Kaapatut Lapset ry:stä, muilta samankaltaisessa tilanteessa olevilta vanhemmilta (tukihenkilöiltä, internetistä) sekä omalta asiamieheltä ja oikeusavustajalta.
Milloin: Kun esimerkiksi tapaajavanhemmalla on lähestymiskielto lähivanhempaa kohtaan ja/tai lähivanhemmalla on selkeää näyttöä lapsikaappauksen ilmeisestä mahdollisuudesta.
Kenelle käytettävissä: Vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu.
Valvottujen tapaamisten tarve kaappausten ehkäisemiseksi on lisääntynyt. Se vanhempi, jonka luona lapsi asuu, voi hakea tapaavan vanhemman ja lapsen tapaamisten määräämistä valvotuiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön Lasten tuetut ja valvotut tapaamiset -selvityksen (2006) mukaan määräys tuetuista tai valvotuista tapaamisista voidaan antaa vain, jos se on tarpeen lapsen turvallisuuden varmistamiseksi tapaamisten aikana, lapsen omavaltaisen huostaanoton tai lapsikaappauksen uhan torjumiseksi tai muusta näihin verrattavasta syystä.
Vaikka valvotuista ja tuetuista tapaamisista ei tällä hetkellä ole säädetty lainsäädännössä, tuomioistuimet määräävät hakemuksesta tapaamisia valvotuiksi lähinnä siellä ja silloin, kun se on mahdollista. Valvottujen tapaamisten hakemisessa olennaista on, että hakijalla on näyttöä lapsikaappauksen ilmeisestä mahdollisuudesta. Hakijan kertomuksen tilanteesta, esitetyistä tai mahdollisista uhkista ja uhkauksista on oltava uskottava.
Milloin: Kun vanhemmalla syytä pelätä lapsen luvatonta viemistä pois maasta.
Kenelle käytettävissä: Lapsen yhteis- tai yksinhuoltajalle.
Passin ja viisumien merkitys matkustusasiakirjoina on vähentynyt kansalaisten vapaan liikkuvuuden lisääntyessä Euroopan unionin alueella. Niillä on kuitenkin merkitystä matkustettaessa niin sanottuihin kolmansiin maihin, jotka lapsikaappausongelman kannalta ovat juuri vaikeimpia ja ongelmallisimpia, Haagin lapsikaappaussopimuksen ulkopuolisia maita. Jos epäilet toisen vanhemman suunnittelevan lapsen luvatonta poisviemistä ulkomaille, on tärkeää että ilmoitat sekä Suomen että mahdollisen kaappauksen kohdemaan viranomaisille (lähetystöön), ettei lapsella ole huoltajan suostumusta matkustusasiakirjoihin.
Suomalaisviranomaiset voivat puuttua vain suomalaisen passiasioihin ja peruuttaa vain suomalaisten passeja. Passin peruuttamisella ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, jos lapsella on kaksoiskansalaisena oikeus saada myös kohdemaan passi. Esimerkiksi pohjoisafrikkalaisen isän lapsi merkitään automaattisesti isän kotimaan passirekisteriin. Tästä asiasta ei aina edes toinen vanhemmista ole tietoinen.
Passiasiaa käsittelevä poliisiviranomainen voi peruuttaa lapsen Suomen passin toisen huoltajan vaatimuksesta, tai olla myöntymättä huoltajan passihakemukseen. Passilain (671/2006) 11 §:n mukaan alaikäiselle myönnetään passi, mikäli hänen huoltajansa siihen suostuvat. Jos huoltaja on evännyt suostumuksensa, passi voidaan kuitenkin myöntää alaikäiselle, jos sen myöntämättä jättäminen olisi selvästi vastoin lapsen etua ja jos voidaan pitää ilmeisenä, ettei lasta vastoin huoltajansa suostumusta muutoin kuin tilapäisesti viedä toiseen valtioon.
Passilakia koskevan hallituksen esityksen mukaan passin myöntäminen alaikäiselle ilman kaikkien huoltajien suostumista olisi poikkeuksellista. Kokemuksemme mukaan passin epäämiseen perusteluksi on riittänyt se, että ei ole voitu ehdottomalla varmuudella näyttää toteen, että lapsen vieminen toiseen valtioon olisi luonteeltaan ainoastaan tilapäistä. Passin myöntämistä tai epäämistä vaativan on vakuutettava hallinto- ja oikeusviranomaiset siitä, että passin myöntämättä jättämisestä lapselle ei aiheudu mitään vaaraa tai vahinkoa, eli toisin sanoen se ei ole vastoin lapsen etua. Jos on olemassa kaappausuhka, lapsi voi aina kotimaassaan tavata toisen vanhemman sukulaisia. Lapsella ei ole itsenäistä tarvetta matkustaa ulkomaille. Sen sijaan lapsen pysyvästä viemisestä ulkomaille outoon kulttuuriin ilman toisen huoltajan suostumusta voi aiheutua lapselle vakavaa vahinkoa ja vaaraa.
Jos on syytä epäillä, että lasta tapaava vanhempi yrittäisi kaapata lapsen tapaamisen yhteydessä, tuomioistuin voi tapaamisoikeutta koskevassa täytäntöönpanossa velvoittaa hakijan tallettamaan oman ja lapsen voimassa olevan passin ulosottomiehen huostaan tapaamisen ajaksi.
Lue lisää Suomen kansalaisten matkustusasiakirjoista ja passilaista Ulkoministeriön sivuilta.
Lue lisää aiheeseen liittyvästä keskeisestä lainsäädännöstä Kansalaisuus, passi ja viisumi -kohdasta.
Milloin: Kun perusteltua olettaa, että tapaava vanhempi tulisi tekemään lapsen terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään häntä.
Kenelle käytettävissä: Huoltajalle, jonka luona lapsi asuu.
Se vanhempi, jonka luona lapsi ei asu, voidaan määrätä lähestymiskieltoon sekä lähivanhempaa että lasta kohtaan. Lähestymiskiellon määräämisen edellytyksenä on perusteltu aihe olettaa, että vastapuoli tulisi tekemään lapsen toisen vanhemman ja lapsen terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään heitä. Lähestymiskielto ei koske tapaamisoikeusmääräyksessä mainittuja tapaamisia.
Lähestymiskiellolla on merkitystä silloin, kun kiellon saanut osapuoli kokee sen merkitykselliseksi ja toimii määräyksen mukaisesti. Jos vanhempi haluaa todella toteuttaa kaappauksen, sitä on hyvin vaikea ehkäistä ja estää viranomaistoimin tai ominkaan keinoin.
Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta, kirjallisesti tai suullisesti. Myös syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen voi hakea kiellon määräämistä, jos uhattu henkilö ei itse uskalla tai pysty sitä tekemään.
Lähestymiskiellon lisäksi voidaan myös hakea turvakieltoa, jolla estetään turvakieltoa pyytävän henkilön kotikunta- ja osoitetietojen luovuttaminen muille kuin viranomaisille. Kiellon tarkoituksena on suojata sitä pyytävän henkilön terveyttä ja turvallisuutta tilanteessa, jossa tämä tuntee oman tai perheensä turvallisuuden olevan uhattuna.
Turvakieltoa haetaan Digi- ja väestötietovirastosta, eikä se edellytä lähestymiskiellon käyttämistä. Hakemukselle on kuitenkin oltava perustellut syyt. Kielto myönnetään ensin viideksi vuodeksi, jonka jälkeen sitä voidaan jatkaa uudella hakemuksella kaksi vuotta kerrallaan. Lue lisää turvakiellosta Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.
Milloin: Akuuteissa tilanteissa, kuten lapsen olosuhteita vaarantavassa kaappausuhkatilanteessa.
Kenelle käytettävissä: Esim. sille huoltajalle, läheiselle tai sukulaiselle, jolla on perusteltua syytä epäillä lapsikaappausuhkaa ja lapsen joutumista hänen terveyttään tai kehitystään vaarantaviin olosuhteisiin. Päätöksen huostaanotosta tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä sillä paikkakunnalla, jossa lapsi on viimeksi asunut tai oleskellut.
Kiireellisissä tapauksissa voidaan lastensuojelulain mukaan lapsen huostaanottoa käyttää myös kaappauksen estämiseksi tai jos lapsi on jo kaapattu, hänen palauttamisekseen. Jälkimmäisestä tilanteesta ei ole juurikaan kokemuksia.
Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen uuden lastensuojelulain (417/2007) mukaan lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Kun on näyttöä, että lapsen olosuhteet vaarantaisivat hänen terveytensä ja kehityksensä esimerkiksi lapsikaappaustilanteissa, voidaan käyttää kiireellisen sijoituksen mahdollisuutta. Tällöin toimivalta ja toimivelvoite on sen kunnan sosiaaliviranomaisilla, jossa lapsella viimeksi on ollut Suomessa asuin- tai kotikunta.
Lastensuojeluviranomaiset voivat ryhtyä toimiin lapsen vanhemman tai esimerkiksi rajavartiolaitoksen tai poliisin tekemän lastensuojeluilmoituksen perusteella. Erityisesti tilanteissa, joissa lapsi on kaappausuhan vallitessa viety kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, ja hän on esimerkiksi matkalla satamaan, lentoasemalle tai rajanylityspaikalle, tai jo saapunut sinne, saattaa olla välttämätöntä, että lapsen asioista vastaavat sosiaaliviranomaiset ryhtyvät toimiin lapsen kiireellisesti sijoittamiseksi.
Kiireellinen sijoitus yhdellä viranhaltijan tekemällä päätöksellä voi kestää enimmillään 30 päivää, jonka jälkeen päätös jatkotoimenpiteistä on tehtävä. Tilanteissa, joissa kaappauksen tiedetään jo tapahtuneen ja on perusteltua epäillä, että lapsen olosuhteet vaarantavat vakavasti hänen terveyttään tai kehitystään, voidaan tehdä päätös lapsen ottamisesta huostaan. Tällaisissa tilanteissa kaapannut vanhempi, tai kaapattu lapsi tai nuori, voi olla esimerkiksi psyykkisesti sairas tai vakavasti päihde- tai huumeongelmainen, tai on muista syistä perusteltua epäillä, ettei lapsen kaapannut vanhempi kykene huolehtimaan lapsen huolenpidosta, kasvuolosuhteista ja hyvinvoinnista riittävästi.
Lastensuojelun puuttuminen tilanteeseen – jopa kiireellinen sijoitus tai sitä seuraava huostaanotto – voi olla tarpeellista, jos lapsen voidaan arvioida joutuneen hänen terveyttään tai kehitystään vaarantaviin olosuhteisiin. Näin voi olla esimerkiksi siksi, että pieni lapsi on yllättäen joutunut itselleen vieraaseen kieli- ja kulttuuriympäristöön tai täysin eroon hänestä huolta pitäneestä vanhemmastaan. Kiireellinen sijoituspäätös saattaa joissakin tapauksissa edesauttaa tilanteen ripeää ratkaisemista jo siitä syystä, että viranomaisilla on tuolloin aktiivinen velvoite pyrkiä lapsen olosuhteiden parantamiseen ja sijoituksen lopettamiseen.
Lue lisää:
Lastensuojelulaki (417/2007)
Lue lisää lastensuojelutoimista, muun muassa lastensuojeluilmoituksen tekemisestä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sivuilta.
KIIREELLINEN SIJOITUS KAAPATUN LAPSEN PYSÄYTTÄMISEKSI SCHENGEN-ALUEELLA
Milloin: Kun lapsi on kaapattu Schengen-alueella.
Kenelle käytettävissä: Vanhemmalle, joka on tehnyt lapsikaappauksesta rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön.
Lapsikaappauksen pysäyttäminen EU:n Schengen-alueella edellyttää poliisin ja sosiaaliviranomaisten pikaista ja saumatonta yhteistyötä. Jos lapsen kaappausta käsitellään rikosasiana eli lapsensa menettänyt vanhempi on tehnyt rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön lapsikaappauksesta tai vapaudenriistosta, on lapsikaappaajasta mahdollista tehdä Schengen-sopimuksen 95 artiklan mukainen SIS-kuulutus (säilöönotto luovutustarkoituksessa) edellyttäen, että kyseinen henkilö on vangittu poissaolevana. SIS-kuulutuksen tekee jutun tutkinnanjohtaja. Jokaisen vanhemman on itse asianajajansa tai avustajansa kanssa päätettävä millaisiin rikos- tai siviilioikeudellisiin toimiin ryhtyy. Joissain tapauksissa rikosoikeudellisista toimista voi olla hyötyä, joissain haittaa.
Kun lapsesta on tehty katoamisilmoitus, voidaan hänestä tehdä olinpaikkaetsintäkuulutus. Jos lapsesta on vielä kiireellinen sijoituspäätös, voi paikallispoliisin tutkinnanjohtaja tehdä sosiaaliviranomaisten pyynnöstä Schengen-sopimuksen 97 artiklan mukaisen turvasäilöönottopyynnön. Sosiaaliviranomaisten ja poliisin nopealla ja kitkattomalla yhteistyöllä on viranomaistoimin eräitä kaapattuja lapsia saatu palautetuksi Euroopan lentokentiltä.
Lue lisää yleistietoa Schengenin sopimuksesta Euroopan parlamentin sivuilta.
Milloin: Kun on kysymys akuutista tilanteesta ja esimerkiksi lasta ollaan viemässä pois maasta huoltajuuspäätöksen täytäntöönpanon estämiseksi.
Kenelle käytettävissä: Yksin- tai yhteishuoltajalle.
Laissa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta (619/1996) on säännöksiä, jotka suojaavat lapsen ja huoltajan asemaa lapsen huoltoon ja asumiseen liittyen. Kyseisen lain mukaan yksinhuoltaja tai yhteishuoltaja, jonka luona lapsi asuu, voi pyytää kiiretoimena väliaikaista turvaamistoimea (25 § 2 momentti). Tällöin ulosottomies tai poliisi voi huoltajan vaatimuksesta ottaa lapsen välittömästi haltuunsa (tässä ei siis ole kyse lapsen huostaanotosta).
Kiireturvaamistoimeen voidaan ryhtyä, jos on aihetta otaksua, että
lapsi huoltajuuspäätöksen täytäntöönpanon estämiseksi viedään maasta tai
muutetaan paikasta toiseen tai
asia muutoin on kiireellinen ja
tuomioistuin ei ole käytettävissä (kyse on akuutista tilanteesta, lapsi lentokentällä, satamassa tai muulla rajanylityspaikalla).
Koska lapsen haltuun ottaminen on mahdollista vain huoltoa koskevan päätöksen tai sopimuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi, on huoltajan esitettävä huoltopäätös (tai sopimus), joka voidaan panna täytäntöön. Kyseistä kiireturvaamistointa huoltaja voi hakea siis lapsen asumisesta annetun päätöksen täytäntöön panemiseksi ja lapsen luovuttamiseksi huoltajalleen sekä sen estämiseksi, ettei lasta viedä pois maasta vastoin huoltajan suostumusta.
Yhteishuoltajalla on käytettävissä vastaavankaltainen (kiire)turvaamistoimi lapsenhuoltolain 48a §:n mukaan, kun yhteishuoltajuus perustuu lakiin (eli kun lapsi on syntynyt avioliitossa eikä huoltajuudesta ole tehty erillistä sopimusta), tai lasta laillisella perusteella luonaan pitävällä tai tapaavalla huoltajalla. Myös tätä kiiretointa pyydetään ulosottomieheltä tai poliisilta, kun on perusteltua aihetta otaksua, että toinen huoltaja on viemässä tai aikoo viedä lapsen pois maasta ilman hakijan suostumusta. Lapsenhuoltolain mukaista haltuun ottamista ei voida käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin lapsikaappauksen estämiseksi. Säännöksellä suojataan yhteishuollossa olevaa lasta ja yhteishuoltajan asemaa lähihuoltajan omavaltaista käyttäytymistä vastaan.
Näiden turvatoimenpiteiden toimeenpanon edellytyksenä on asian kiireellisyys niin, ettei tuomioistuin ole käytettävissä, eikä hakija ehdi laittaa oikeusprosessia vireille. Väliaikaisen kiireturvaamistoimen hakijan on esitettävä poliisille huoltopäätös (sopimus) sekä hakemus edellä esitetyistä kiiretoimista.
Jos poliisi tai ulosottomies on ottanut lapsen haltuunsa ja sosiaaliviranomainen on sijoittanut hänet, asia tulee kiireellisenä käsiteltäväksi käräjäoikeudessa. Tuomioistuin voi määrätä väliaikaisesta turvaamistoimesta vastapuolta kuulematta. Tuomioistuin voi myös huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi välittömästi ja vastapuolta kuulematta määrätä, että sosiaalihuollon viranomaisen on sijoitettava lapsi väliaikaisesti esimerkiksi valtion tai kunnan osoittamaan tai ylläpitämään laitokseen tai muuhun sopivaan hoitoon, tai määrätä lapsenhuoltolain 17 §:n mukaisista väliaikaisista turvaamistoimista. Myös muut kiireelliset turvaamistoimet ja väliaikaismääräys voidaan tarvittaessa määrätä vastapuolta kuulematta.
Tapaava vanhempi ei voi ilman huoltajan statusta hakea minkäänlaista turvaamistointa. Siksi tapaavan vanhemman ainoa mahdollisuus kaappauksen ehkäisemiseksi on käynnistää uusi huoltoprosessi ja hakea esimerkiksi väliaikaismääräystä lapsen huollon muuttamisesta.
Lue lisää:
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (190/2019).
Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta (619/1996).
Lue myös väliaikais- ja kiireturvaamistoimenpiteistä Euroopan unionissa.
Milloin: Kun yhteishuollossa olevaa lasta uhkaa luvaton maastavienti, jonka tarkoituksena on jättää hänet palauttamatta takaisin.
Kenelle käytettävissä: Yhteishuoltajalle.
Joissakin lapsikaappausuhkatilanteissa on mahdollista hakea tuomioistuimelta lapsenhuoltolain 17 §:n mukaista väliaikaista määräystä muun muassa lapsen aiemman asumistilanteen muuttamiseksi. Tällaisen vaatimuksen esittäminen on tarkoituksenmukaista silloin, kun lapsi on lainmukaisessa yhteishuollossa ja kaappausuhan kohteena. Jos lasta ollaan jo viemässä rajalle, on mahdollista hakea myös edellisessä kohdassa käsiteltyjä väliaikaista kiireturvaamistointa kaappauksen ja yhteishuoltajan määräämisvallan loukkaamisen estämiseksi.
Lapsenhuoltolakiin sisällytetty väliaikaismääräyksen käyttömahdollisuus liittyy tapauksiin, joissa yhteishuollossa olevaa lasta uhkaa luvaton maastavienti, jonka tarkoituksena on jättää hänet palauttamatta takaisin. Kuten edellä esitettiin, voi ulosottomies tai poliisiviranomainen ryhtyä väliaikaiseen turvaamistoimeen asian ollessa niin kiireellinen, että huoltaja ei voi estää lapsen maastavientiä pyytämällä lapsenhuoltolain 17 §:n mukaista väliaikaista määräystä tuomioistuimelta.
Jos lapsen huolto on määrätty yksin toiselle vanhemmalle, voi tapaava vanhempi hakea suojaa lapsen maastavientiä vastaan vain panemalla vireille lapsenhuoltolain mukaisen huoltokäsittelyn ja hakemalla tässä yhteydessä aiemman päätöksen muuttamista vaatimalla väliaikaismääräystä. Väliaikaismääräyksen perusteella voidaan hakea edellä esiteltyä väliaikaista turvaamistointa.
Lain mukaan yksinhuoltaja voi yksin päättää lapsen asuinpaikasta, joten hän voi muuttaa lapsen kanssa toiseen maahan. Lapsikaappausuhkaa kokevan äidin tai isän kannalta huoltajuuden menettäminen on vakavin tilanne. Tällaisessa tilanteessa on erittäin vähän tehtävissä, jos vastapuoli on muuttamassa maata. Nykyään on tosin alkanut lisääntyä lastenhuoltolain 9 §:n mukainen työnjakomääräysten käyttö, joka toimii erityisesti vakavissa riitatilanteissa, joissa vanhempien on vaikeaa, jopa mahdotonta, saada yhteishuolto toimimaan.
TYÖNJAKOMÄÄRÄYKSET LAPSENHUOLTOSOPIMUKSISSA
Milloin: Riitaisissa huoltokiistatilanteissa, joissa pyritään vielä mahdollistamaan yhteishuoltajuus.
Kenelle käytettävissä: Lapsen yhteishuoltajille.
Lapsenhuoltolain (9 § 3 momentin) mukaan tuomioistuin voi tarvittaessa antaa määräyksiä huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä, jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken. Työnjakomääräys huoltoratkaisuna voi mahdollistaa (huoltoratkaisun tasolla) yhteisen vanhemmuuden jakamisen myös ristiriitatilanteissa. Sillä on myös erityistä merkitystä silloin, kun tuomioistuin harkitsee yksinhuoltajuuden määräämistä. Nykyään (1.12.2019 alkaen) työnjakomääräyksestä voi sopia myös lastenvalvojalla.
Rajoitetulla yhteishuollolla voi olla tärkeää symbolista, mutta myös tosiasiallista, psykologista ja oikeudellista merkitystä vanhemmille. Huoltoratkaisu voidaan työnjakomääräyksellä saada sellaiseksi, että kumpaakaan vanhempaa ei eroteta lasta koskevasta päätöksenteosta, vaan vanhemmalla säilytetään myötämääräämisoikeus esimerkiksi lapsen sukunimeä, asuinpaikkaa ja passia koskeviin asioihin. Joillekin vanhemmille uskonnosta ja koulutuksesta päätettäessä mukanaolo tai tiedonsaanti eri viranomaisilta voi olla erityisen tärkeää. Kaikki ratkaisut, joissa kummallakin vanhemmalla säilytetään päätäntävalta lapsen asioissa, ovat yhteishuoltoratkaisuja: huoltajien päätäntävalta on vain työnjakomääräyksin muotoiltu lapsenhuoltolain 5 §:n mukaisesta perusmallista poikkeavaksi.
Näin esimerkiksi se, että tuomioistuin määrää vanhemmille rajoitetun yhteishuollon lapsen asumisesta ja passista päätettäessä, voi jo toimia riitaisuuksia vähentävänä ja sopua edistävänä tekijänä. Oikeudellisesti se myös antaa vanhemmalle riittävän päätäntävallan estää lapsen luvaton maasta vienti tai palauttamatta jättäminen.
Lue lisää:
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (190/2019).
Väliaikaismääräykset Euroopan unionissa
Lue lisää työnjakomääräyksistä esim.
Gottberg, Eva (1999) Lapsen huolto, huoltoriidat ja pakkotäytäntöönpano.
Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, yksityisoikeuden julkaisusarja A:93, Turun yliopisto.
